tiistai 17. kesäkuuta 2014

Ruotsi ja ONE DIRECTION

Pakko nyt tehä tästäkin postaus, vaikkei oikein kosketa tän blogin aihetta. :D Oltiin nimittäin viime perjantaina Tukholmassa One Directionin keikalla! :) Lähdettiin keskiviikkoiltalaivalla Tukholmaan minä, äiti, pikkusisko ja mun kaveri Satu. Perillä satamassa oltiin aikasin torstaiaamuna. Jätettiin laukut metroasemalle lukollisiin kaappeihin ja lähdettiin kiertämään Tukholmaa. Käytiin esimerkiksi myös Abba-museossa, jossa tuli vietettyä aikaa semmoset nelisen tuntia. :D Se aika meni itseasiassa puoliksi siihen, kun löydettiin studiohuone, jossa voi itse soittaa erilaisia soittimia ja jäimme sinne soittelemaan toviksi.

No, kuitenkin itse aiheeseen. Perjantaiaamuna lähdettiin hotellilta siinä puoli kymmenen aikaan (lähtö siis vähän venähti alkuperäisestä aikataulusta) ja suunnistimme lähelle Friends Areenaa ja etsimme jonon pään, jonne mentiin sitten minä ja Satu jonottamaan. :D Oltiin seisovassa jonossa (siinä suhteessa seisovassa, ettei se liikkunut, me tietenkiin istuttiin ja makoiltiin jonossa) siitä kymmenestä aamusta sinne puoli neljään, jolloin kaikki lähtivät juoksemaan kiljuen kohti portteja. Mekin lähdettiin ja onneksi me oltiin pidetty paikkamme suht siistissä kunnossa, eikä paljon levittäydytty, joten kamojen keräämiseen ei mennyt aikaa. Juostiin aika eteen aika monen ohi (oltiin siis alkujaankin jo _aika_ edessä) ja päästiin tosi eteen siihen jonoon, joka oli nyt muuttunut kunnollisesta jonosta yhdeksi ihmismassaläjäksi. Kaikki oli ihan litistyneinä siinä jonossa, joka liikkui ehkä kymmenen minuutin välein muutaman metrin. Seistiin siinä jonossa noin kaks ja puoli tuntia suunnilleen, kunnes päästiin sisään. Päästiin heti ensin ehkä seitsemänteen riviin (oltiin muuten permannolla ihan btw, ja keltanen permanto eli vasen takapermanto). Siinäkin seistiin ehkä tunti tai jotain sinne päin, kunnes lämppäri (5 Seconds Of Summer) alkoi soittaa. Siinä vaiheessa oltiin jotenkin ihmisten liikkuessa itse millääntavoin tunkematta ajauduttu ehkä neljänteen riviin. Sieltä kuitenkin näki tosi huonosti. Meno oli ihan rauhallista.

5SOS soitti semmosen tunnin ja sen jälkeen kesti tunti, kunnes 1D aloitti. Pitää myöntää, että mulla oli ihan karsee olo jo ennen kun ees lämppäri alotti. Mulla oli tosi kova nälkä, koska olin viimeks syönyt joskus kolmen jälkeen. Mulla oli myös kauhee vessahätä (xd), koska me ei löydetty jonosta mitään vessoja. 1D:n tullessa se kaikki muu kuitenkin jotenkin unohtu. Mulla oli kyllä niin heikko olo, etten jaksanut edes kiljua (siihen ei kyllä olisi riittänyt ääntäkään, kun olin just vasta parantumassa flunssasta). Kun pojat juoksi ensimmäisen kerran catwalkia meidän permannon viereen, mut työnnettiin ihan sinne reunaan. Olin tyyliin toisella tai kolmannella rivillä. Siellä oli kuitenkin niin kova töniminen ja käsien meri, joten aika pian tulin sieltä itse vapaaehtoisesti pois. Oloakin onneksi helpotti, kun turvamiehet jakoi koko keikan ajan vettä, jota tuli juotua aika monta lasillista. :D Ainoa kamera oli kuitenkin mun kännykkä, joten kuvat ei ole todellakaan hyviä, mutta pistän niitä nyt silti, ettei tästä tulis ihan kokonaan vaan mustaa valkosella.








Permanto ei todellakaan ole mun paikka, sieltä ei oikeastaan nähnyt mitään, paitsi sillon vähän, kun pojat tuli siihen catwalkille tai jos oikein kunnolla varvisti. Mutta varvistaminenkaan ei ollut mitenkään kovin tuskatonta ainakaan pidemmän päälle. Siellä ei myöskään kuullut paljon musiikkia, kun ihmiset vaan kiljui sun korvaasi. Multa meni oikeastaan toi keikka aikalailla ohi, kun kaikki aika meni vaan siihen, kun yritit nähdä ja hengittää. En kuitenkaan vaihtais tota päivää pois mistään hinnasta, näinhän pojat ekaa kertaa ja se oli tietenkin tärkeintä. Liam sitä paitsi hymyili ja vilkutti mun suuntaan, kun mulla oli semmonen Suomen lippu. :3 Olin oottanut tota päivää melkeen vuoden ja ennen sitäkin oli jo tosi kauan ollut haaveena nähä pojat livenä! <3

Voin vaan sanoo, et ens kerralla sitten istumapaikat. :) Jos nyt olis ollut istumapaikat, niin ehkä olisin valitellut koko loppuajan, että miksi en mennyt permannolle (en siis ennen tätä oo ollut permannolla), joten sekin hyvä puoli tässä oli, että nyt sain sitten tietää millaista se on. :)

Tätä päivää en kuitenkaan unohda ikinä <3.

Lauantaiaamuna lähdettiin aamulaivalla takasin Suomeen ja oltiin kotona joskus kymmenen aikaan illalla.
Parempia kuvia tolta perjantain keikalta näkee esim täältä.

2 kommenttia:

  1. Olin samalla keikalla ja täytyy sanoa että mulla oli aika samanlainen olo kun sulla siellä ihmismeressä :D Ei nähnyt oikei hyvin ja olin aika takana keltasella permannolla... Silti oli paras päivä ikinä :))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jes, löytyi sentään kohtalotoveri :D Ja tosiaan, ei voi olla myöntämättä, että oli silti ihan parasta... :)

      Poista